seuraavassa omat tulkintansa. Folkloristikko Andreas McKeough hahmot-
taa muistelmalähteisiin nojaten muun muassa sodan osapuolten yhteis-
kuntakokemuksia niiden kevään 1918 aikaisia valintoja selittävinä tekijöi-
nä. Historiantutkijat dosentti Martti Häikiö ja professori Pauli Kettunen
tarkastelevat sodan yhteiskunnallisia merkityksiä. Häikiö esittää oman
kantansa sodan lopputuloksen vaikutuksista ja kirjoittaa: "Vasta kun ka-
pina oli kukistettu, varmistui kansanvaltaisen yhteiskuntajärjestyksen ja
uudistustyön jatkuminen Suomessa." Hän ilmentää omaa näkemystään
myös lyhyillä arvioilla tutkijoiden uusimmista sisällissotateoksista. Eri-
tyistä huomiota Häikiö kiinnittää sosialidemokraattien piirissä esille tuo-
tuihin tulkintoihin. Kettunen puolestaan tarkastelee syvällisesti sisällisso-
taa kansallisena traumana ja sen suhdetta historiantutkimukseen. Hän
kirjoittaa: "On kyseenalaista arvottaa sisällissodan osapuolia ja tulosta
kontrafaktuaalisella päättelyllä, jossa punaisten voiton seurauksia arvioi-
taessa pidetään samalla selvänä, että valkoisten voittaessa kaikki muukin
oli tapahtuva niin kuin tapahtui." Lisäksi Kettunen laajentaa näkökulmaa
ylipäänsä yhteiskunnan kipupisteiden merkitykseen menneisyyden hah-
mottamisessa.
ton folkloristiikan oppiaineeseen kirjoitta-
maani pro gradu -tutkielmaan Kaksi valtakun-
taa vuoden 1918 sodan kulttuurisen taustan
tarkastelua muistitiedon valossa (2008). Hah-
mottelin siinä Suomessa vuonna 1918 sodi-
tun sisällisotaluonteisen sodan kontekstissa
sosiaalisten olosuhteiden, kulttuuristen ja kol-
lektiivisten diskurssien sekä yksilöiden ajat-
telun ja toiminnan välisiä suhteita. Aineistoni
koostui sodan molempien osapuolten toimi-
joiden sodanaikaisista päiväkirjoista, pian so-
fil. maist., Helsinki
on parempi elää"
jeistä.
viitekehyksessä lähdin liikkeelle siitä oletuk-
sesta, että eriävät sosiaaliset olot ovat synnyt-
täneet yhteiskunnan sosiaalisille kerrostumil-
le erilaisia kokemuksia yhteiskunnasta, sen